Arviointiesitys ja liitteet

Millainen on selkeä arviointiesitys?

Selkeä arviointiesitys on tiivis mutta kertoo olennaisen
1) Tutkintoon hakeutumisen henkilökohtaistaminen. Mitä tutkinnon suorittaja on tehnyt ennen tukintoon hakeutumista. Miksi ja mitä lisäkoulutusta on tutkinnon suorittajalle mahdollisesti tarjottu. Millä perusteella hänet on osoitettu suorittamaan tutkintoa.

2) Suunnitelma tutkinnon suorittamiseksi ja mahdolliset tukitoimet ja henkilökohtaistaminen itse tutkintotilanteessa.

3) Tutkintotoimikunnan jäsenet eivät ole ajatuksen lukijoita. Pelkkä suorituksen arvosana ei kerro mitään siitä mitä tutkintosuorituksessa on itseasiassa tapahtunut ja miten on toimittu. Selkeästi laaditussa tutkintosuorituskertomuksessa tutkintotapahtuma esitellään loogisen työprosessin mukaisessa järjestyksessä. Kuvaillaan kuinka tutkinnon suorittaja selviytyi työn eri vaiheista. Miten hän toimi ja suoriutui. Mikä on työn laatu ja lopputulos. Missä asioissa hän tarvisi apua. Miten työtä voisi edelleen kehittää. Missä asioissa tutkinnon suorittaja toimi tyydyttävästi ja missä asioissa erinomaisesti. Arviointi täytyy aina perustella - myös hylätty suoritus. Miksi meni mönkään. Miksi ja miten perustellaan suorius oli se sitten tyydyttävä, hyvä, tai erinomainen. Hyvä arviointilomake toimii samalla myös palautteena tutkinnon suorittajalle.

4) Tarvitaan myös tutkinnon suorittajan itsearviointi.

Mitä liitteitä tarvitaan tutkintojen arvioinnissa?

Tavallinen liite av-tutkinnossa on portfolio. Idea tutkintoporfoliosta on, että kukin tutkinnon suorittaja tekee itse oman arviontiin liittyvän työportfolionsa. Se ei ole kokoelma koulutehtäviä, vaan sisältää tutkinnon arvioinnissa käytettyjä työtehtäviin liittyviä työnäytteitä ja arvioinnissa käytetyt dokumentit, jolloin kaikki arvionnissa käytetty materiaali löytyy samasta paikasta. Tarkoitus on, että tarpeen vaatiessa tutkintotoimikunta voi portfolion avulla palata tutkinnon arviointitilanteeseen. Mallikas portfolio voi jo sinänsä olla osoitus saavutetusta ammattitaidosta.

Mihin tarvitaan arviointiesityksessä henkilötunnusta?

Henkilötunnusta tarvitaan identifioimaan tutkinnnon suorittaja virallisessa kolmen arvioijan allekirjoittamassa arviointiesityksessä. Tämä on tärkein asiakirja, joka myös arkistoidaan ikuisiksi ajoiksi. Sen perusteella kirjoitetaan todistukset.

Kysymyksiä tutkintotoimikunnalle

Kuinka tiivis yhteistyö alan tutkintotoimikunnan jäsenillä on?

Liittyy kokouksiin. Varsin tiivistä. Otamme yhteyksiä mikäli tarvetta myös säännöllisten kokousten ulkopuolella. Järjestämme ylimääräisiä kokouksia tarpeen vaatiessa sähköisesti. Osallistumme aktiivisesti myös tutkintojen kehittämiseen. Olemme järjestäneet arviointikäyntejä ja auditointia. Lisäksi pidämme kokouksia eri oppilaitoksissa ja yrityksissä tutustuaksemme samalla paikallisiin olosuhteisiin ja toimijoihin. Olemme kuulemma ainoa tutkintotoimikunta, jolla on omat nettisivut ja blogi.

Kuinka hyvin olette perillä tutkintotilaisuuksia järjestävien tahojen käyttämistä arviointikriteereistä? Noudatetaanko niissä mielestänne tutkinnon perusteisiin määriteltyjä kriteereitä?

Viime aikoina olemme kiinnittäneet erityistä huomiota juuri arviointikriteereihin. Pääperiaatteenamme on, että annamme arviointitehtävän valtuuttamillemme arvioijille ja seuraamme heidän toimintaansa. Jos huomaamme, että arviointiperusteissa / kriteereissä on kysyttävää, otamme heihin yhteyttä. Tarpeen vaatiessa olemme järjestäneet arviointikäyntejä arviointikäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Eräällä arviointikäynnillä havahduimme ongelmaan, joka johtui tutkintojen perusteiden väärin tulkinnasta. Ammatti- ja erikoisammattitukinnoissa arviointi suoritetaan asteikolla hyväksytty hylätty. Av-alan ammattitutkinnon perusteet poikkeavat kuitenkin muista aloista arvottamalla osaamisen tasoja tavalla, joka voi johtaa väärin tulkintaan.

Miten yhteistyö toimii tutkintotilaisuuksia järjestävien tahojen kanssa?

Erittäin hyvin. Yhteydenpito on ollut aktiivista. Joitakin tutkintotoimikunnan linjauksia on kyseenalaistettu, mutta myöhemmin huomattu niiden parantavan ja helpottavan arviointiprosessia. Tällainen on esimerkiksi tutkintotoimikunnan vaatima digitaalinen portfolio. Olemme järjestäneet koulutustilaisuuksia mm. toimikunnan toimikauden alkaessa ja tutkinnon muutosten johdosta sekä mm. arvioinnista.

Arvioidaanko tutkintotilaisuudet mielestänne tasa-arvoisesti, riippumatta siitä missä tutkintotilaisuus suoritetaan?

Olemme kiinnittäneet huomiota arvioinnin perusteisiin ja pyrkineet löytämään arviointiin yhteiset periaatteet. Näistä tärkein on se, että myös av-alalla hyväksytyn tuotteen arviointikriteerit pitää tulla työelämästä ja myös tutkintotilaisuudet pitää olla työelämälähtöisiä. Jos tilattu tuote ei kelpaa asiakkaalle työelämässä, se ei täytä myöskään hyväksyttävän tuotteen kriteerejä. 

Tutkintotilaisuuksia voidaan kehittää tasa-arvoisimmiksi mm. lisäämällä tarpeen mukaan tutkintojen alueellista tarjontaa. Kehittämällä hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamista, ja tarjoamalla koulutukseen hakeutujalle tutkintoja hänen lähtötasoaan vastaavasti, toteutetaan koulutuksellista tasa-arvoa riippumatta siitä, missä tutkintotilaisuus suoritetaan. 

Tutkintojen järjestäjän pitää ohjata tutkintoon hakeutuja suorittamaan tutkintoa sopivalta tasolta. Perustutkintotasolla pitää olla mahdollista saada myös erityistä tukea esim lukihäiriöissä tai muissa ongelmissa. Tilanteen mukaan pitää tutkinnon suorittaja voida ohjata suorittamaan myös ammattitutkintoa tai erityisammattitutkintoa jopa ilman valmistavaa koulutusta.

Kuinka usein joudutte käsittelemään kirjallisia oikaisupyyntöjä tms.?

Näyttää siltä, että hyväksyvämme arvioijat ovat tehneet työnsä hyvin, sillä menneellä kahdella kaudella ei ole tullut oikaisupyyntöjä.

Kuinka usein käytte seuraamassa alanne tutkintotilaisuuksia?

Arviointikäyntien ja oppilaitosvierailujen yhteydessä tutkintotoimikunnalla on ollut tilaisuus seurata myös tutkintotilaisuuksia paikanpäällä. Digitaalinen portfolio antaa tutkintotoimikunnalle mahdollisuuden tutustua yksityiskohtaisesti lopputuotteisiin ja arviointiperusteisiin käytännön tuotteiden valossa.

Kysymys

Miten hyväksilukea suoritettuja vanhoja tutkinnon osia uusimuotoiseen tutkintoon?

Vastaus

Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto vanhojen tutkinnon perusteiden mukaan. Opetushallitus suosittelee kuitenkin, tutkinto suoritettaisiin uusien tutkinnon perusteiden mukaisesti ja vanhat tutkinnon osat hyväksi luettaisin soveltuvin osin. Tämä on useimmin myös tutkinnon suorittajan etu. Keskeneräisiä tutkinnon osia ei kuitenkaan voi hyväksi lukea, vaan ne täytyy suorittaa kokonaan uusien tai vanhojen tutkinnon perusteiden mukaisesti riippuen siitä miten on sovittu tutkinnon suorittajan kanssa. Vanhojakin tutkinnon osia voidaan suorittaa vanhojen tutkinnon perusteiden mukaan, mikäli tutkinnon järjestäjällä on vaha voimassa oleva lupa. 

Näyttötutkinto-oppaassa todetaan:

"Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden suhteessa näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat esittävät dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. 

Mikäli tutkinnon suorittaja on jo aikaisemmin osoittanut ammattitaitonsa jossakin tutkinnon osassa, aiemmin suoritettu tutkinto tai tutkinnon osa on esitettävä tunnustettavaksi osaksi näyttötutkintona suoritettavaa tutkintoa. Aikaisemmin hankitulle ja osoitetulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä takarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan varmistaa. 

Osaamisen tunnustamisesta päättää tutkintotoimikunta. Tunnustettavaksi voidaan esittää myös tutkinnon perusteisiin sisältyvät todistukset erillispätevyyksien suorittamisesta, jos ko. erillispätevyyttä osoittava todistus on voimassa. Yksittäisiä ammattitaitovaatimuksia tai pelkästään työn lopputulosta ei voida esittää tunnustettavaksi ellei tutkinnon osaan sisälly kuin yksi ammattitaitovaatimus. Näyttötutkinnon järjestäjän on tehtävä esitys tutkintotoimikunnalle aiemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta heti hakeutumisvaiheen jälkeen ennen tutkintotilaisuuksien aloittamista."(Näyttötutkintoopas 2012:11)

Edellä mainittu tarkoittaa, että arvioijat (kolmikanta) arvioivat kirjallisesti jo suoritettujen vanhojen tutkinnon osien soveltuvuutta uuteen tutkintoon ja tekee tutkintotoimikunnalle esityksen aiemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta soveltuvin osin. Suunnitelmassa tulee näkyä miltä osin tutkinnon osat tunnustetaan ja miltä osin tukinnon osia pitää täydentää ja kuinka tutkinnonosien täydentäminen toteutetaan. Tutkintotoimikunnan päätös aiemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta pitää saada ennen tukintotilaisuuksien aloittamista.

Optima-alusta kokouskäyttöön

Kysymys: Mistä löytyy tutkintotoimikunnan pöytäkirjat?

Vastaus: Tutkintotoimikuntien pöytäkirjat löytyvät nyt Opetushallituksen Optima-palvelusta. https://optima.discendum.com/oph . Tunnuksen ja salasanan saa tutkintotoimikunnan sihteeriltä. 

Myöhemmin on tarkoitus ottaa Optima myös kokouskäyttöön. Ohjeet Optiman käyttöön tullaan toimittamaan yhteistyöoppilaitoksille, kun kokousalusta on valmis. GoogleDocs- alustan käyttö jatkuu tiedotuskanavana kuten ennenkin.

Voidaanko tutkinto suorittaa vanhojen tutkintovaatimusten mukaisesti

Kysymys: Voidaanko tutkinto suorittaa vanhojen tutkintovaatimusten mukaisesti, mikäli tutkinnon suorittaja on aloittanut tutkintosuoritukset vanhojen tutkintovaatimusten aikaan?

 Vastaus: Opiskelijoilla, jotka ovat aloittaneet tutkintosuoritukset ennen uusia tutkintovaatimuksia, on oikeus suorittaa tutkinto vanhojen perusteiden mukaisesti. Opetushallitus suosittelee kuitenkin, että vanhat suoritukset luetaan hyväksi henkilökohtaistaistamalla suoritukset soveltuvilta osin uuteen tutkintoon, jolloin tutkinnonsuorittaja saa uusien perusteiden mukaisen tutkintotodistuksen. Tutkinnon järjestäjä voi siis järjestää vanhojen perusteiden mukaisia tutkintotilaisuuksia niille, jotka ovat aloittaneet tutkintosuoritukset vanhojen tutkinnon perusteiden mukaan, ja kun vanhat järjestämisoikeudet on voimassa.