.

lauantai 10. lokakuuta 2009

OPH:n lausuntopyyntö uudistettavista Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon perusteista*

Menikö aiemmat lausuntopyynnöt ohi? Tämäkin lausuntopyyntö oli mennä ohi, sillä alan tutkintotoimikunnille ei tullut lausuntopyyntöä, vaan lausuntopyyntö löytyi sattumalta googlettamalla. Nyt on kuitenkin viimeinen tilaisuus ottaa kantaa tutkinnon uudistukseen.

Opetushallitus pyytää lausuntoa 23.9.2009 nro 34/421/2009 uudistettavista Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon perusteista. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon perusteet uudistetaan 2009-10. Uudet perusteet astuvat voimaan 1.8.2010 alkaen.

Linkissä luonnos, jota lausuntopyyntö koskee: Lp 23.9.2009 nro 34/421/2009 (pdf)

Lausunnot pyydetään lähettämään Opetushallitukseen 23.10.2009 mennessä.

Opetushallitus
kirjaamo@oph.fi

Lisätietoja:
Lauri Kurvonen, 040 348 7790. Sähköposti muotoa etunimi.sukunimi[at]oph.fi .
* OPH:n lausuntopyyntö otsikkolinkissä

4 kommenttia:

Pekka Mölsä kirjoitti...

Ihan hyvä, että tutkinnon osat painottuu tuotantoon, mutta miksi eräät teollisuuden, tutkimuksen, kulttuuriperinnön tallentamisen ja työllistymisen kannalta tärkeät tutkinnon osat on poistettu?

Missä tutkinnossa tai tutkinnon osassa koulutetaan kuvankäsittelijöitä ja kuvan valmistajia?

Miksi av-viestinnän perustustutkinnosta on poistettu kuvankäsittelyn osatutkinto, vaikka se työllistää valokuva-assistentteja eniten?Kuvankäsittelijän tehtävät ovat vain lisääntyneet kuvien täyttäessä lähes kaikki mediat. Valokuvatuotannon tyypillinen pukkonkaula on kuvankäsittely. Usein valokuvaajan aika menee kuvauksissa, eikä heillä ole aikaa käsitellä kuviaan itse. Kuvankäsittelijälle löytyy töitä näin lama-aikanakin. Siksi ihmetyttää tämän tärkeän tutkinnon osan poisjättäminen tutkinnosta.

Valokuvatuotannon tutkinnon osassa yhtenä vaatimuksena on "raportoida ja dokumentoida kuvanvalmistuksen eri vaiheet". Kuka sitten valmistaa kuvat? Kuvan valmistukseen liittyy muutakin kuin tulostus. Kulttuuriperinnön digitalisointi työllistää yhä enemmän kuvanvalmistajia esim. kolmannen sektorin työpaikkoihin, jotka tarjoavat työllistymismahdollisuuksia mm. tukityöllistetyille.

Tässäkin tärkeä osa-alue, jossa löytyy töitä, joskaan ei kovin rahakkaita, mutta näin lama-aikana varsin varteenotettavia tehtäviä. Tämä on myös se valokuvatuotannon alue joka sopii hyvin myös vammaisille opiskelijoille.

RE: Tutkinnon perusteista valinnaiset tutkinnon osat

4.2.1. Videotuotanto
4.2.2. Ajankohtais- ja dokumenttituotanto
4.2.3. Elokuvatuotanto
4.2.4. Äänituotanto
4.2.5. Äänistudiotuotanto
4.2.6. Radiotuotanto
4.2.7. Tapahtumatekninen tuotanto
4.2.8. Valaisutuotanto
4.2.9. Äänentoistotuotanto
4.2.10. Valokuvatuotanto
4.2.11. Graafinen tuotanto
4.2.12. Verkkopalveluiden tuotanto
4.2.13. Tietokonetehostetuotanto
4.2.14. Animaatiotuotanto
4.2.15. Pelituotanto
4.2.16. Paikallisesti tarjottavat audiovisuaalisen
viestinnän tutkinnon osat

----------------
• hyödyntää valokuvaamisen teknisiä ja ilmaisullisia keinoja
• hyödyntää kuvajournalismin perusteita sekä toimia eettisesti
• valita välineet erilaisiin kuvaustehtäviin, sekä studio- että
miljöötyöskentelyssä.
• käyttää erilaisten valokuvakameroiden toimintoja
• huolehtia kuvausvälineistä niiden edellyttämällä tavalla
• raportoida ja dokumentoida kuvanvalmistuksen eri vaiheet
• käyttää apunaan luonnonvaloa ja rakentaa valaisun eri tilanteiden vaatimalla
tavalla
• keskustella kuvattavan tai tilaajan kanssa kuvaustilanteen tavoitteista ja ohjata kuvattavaa
• valita kuvauspaikat sekä lavastaa ja somistaa kuvauspaikan tarvittaessa
• tehdä kuvan perussäädöt kuvauksessa ja jälkikäsittelyssä
• kalibroida käytettävät työkalut
• käyttää eri tyyppisiä kuvatulostuslaitteita sekä tulostaa ja julkaista valokuvan
• huomioida kuvaajan ja kuvattavan oikeudet, kuvausluvat ja julkaisuluvat
• tallentaa ja arkistoida kuvat eri tarkoituksiin

Erkki Soininen kirjoitti...

Arviointia AV-viestinnän uuden OPSin sisällöistä. 18.10.2009

Taulukko tutkintojärjestelmästä on erittäin sekava. Ainejako ei hahmotu ennen kuin pidemmän tutkimuksen jälkeen. Tällöinkin pitää olla jo ennestään kokemusta OPSin lukemisesta. Miksi se tehdään niin vaikeaksi? Onneksi jäljempänä on hiukan sanallista selvitystä, mutta osin sekään ei tuota asiaan selvitystä. Kokonaisuus jää epäselväksi.


Pääasiallinen mutos edelliseen OPSiin on ammatillisissa tutkinnon osissa. Uudessa OPSissa on erittäin hankalasti tulkittavissa taulukon kohta 4.3 (Tutkinnon osat muusta ammatillisesta perustutkinnosta). Mitä nämä tämän otsikon alla olevat tutkinnon osat pyrkivät esittämään? Siinä olevat kurssit eivät mahdu mihinkään osioon, sillä opintoviikkomäärä on täysi yllä olevan taulukon mukaan.

Mihin sijoittuvat yllä esitetyt 5 ov yrittäjyyttä ja 2 ov opinnäytetyötä? Ovatko ne pois ammatillisesta suuntautumisesta eli vähentävät sitä vastaavasti pienemmäksi. Opinnäytetyö hyvinkin on osa ammattia, mutta yrittäjyys pitäisi saada jostakin muusta käyttöön – ei varsinaisesta ammatin oppimisesta.

Sivulla 8 pyritään selvittämään OPSin muodostumisperiaatetta, mutta ei kuitenkaan selvitetä taulukon tulkitsemistapaa. Opiskelijalle jätetään mahdollisuus valita 20 ov jostakin muusta perustutkinnon osasta eli suuntautumisesta. Osiot on kuitenkin laadittu siten, että valinnaiset ammatillisien suuntauksen ohjelma tulee tuossa 20 ov:n jaksossa olemaan erittäin tiukka, jos koko ammattiosaaminen (ilman työssäoppimista) pitää tuoda opiskelijalle 20 ov:n aikana. Jotkut valinnaiset suuntautumisalat ovat lähellä toisiaan ja siten hyvinkin täydentävät toinen toistaan. Koska nyt on kyseessä valokuvasuuntautumisen vaihtoehto, niin on huomattava, että sille ei ole mitään täydentävää 20 ov:n kokonaisuutta.

Näin päästään siihen, että tuo lisätietous on otettava taulukon kohdan 4.2.16 kohdassa esitetyllä paikallisesti tarjottavilla tutkinnon osilla.

Kohdassa 4.2. on valittava 60 ov alla olevasta listasta. Miten se on mahdollista, kun kuitenkin työssäoppimismäärä on 20 ov. Eli ohje on ilmeisesti se, että taulukosta valitaan 2 x 20 ov (40 ov) ja siihen lisätään työssäoppiminen. Voisikos sen vielä vaikeammin ilmaista!


Taulukon kohdassa 4.2 olevia suuntautumisvaihtoehtoja on varsin paljon. Joitain hyvinkin lähellä toisiaan olevia. Näin ollen esitän perustellusti kysymyksen, miksi siellä ei ole kuvankäsittelijän ja kuvanvalmistuksen suuntautumisvaihtoehtoja?

Olen samaa mieltä lehtori Pekka Mölsän kanssa hänen esittämistään ajatuksista, joita seuraavassa lämpimästi tuen.

Kuvankäsittely on tällä hetkellä erittäin työllistävä ammatti ja sen taustaopintoina valokuva-alan osaaminen ja tunteminen on erittäin hyödyllistä ja alalla eteen päin kehittävää. Tähän mennessä kuvankäsittely on pyritty toteuttamaan valokuvaopetuksen yhteydessä ja on siksi jäänyt ehkä liian pintapuoliseksi. Nyt olisi mahdollisuus kouluttaa todella ammattitaitoisia kuvakäsittelijöitä alati paisuvan kuvankäytön tarpeisiin.

Kuvanvalmistus puolestaan voisi hyvin tukea erilaisten dokumenttien digitalisoimista. Kuvanvalmistus on varsinaisen painotuotannon ohella koko ajan laajentuva toiminta ja osaajia tarvitaan. Sellaisia osaajia, joilla on taustanaan vankka valokuvaamisen tieto ja taito, jolloin he osaavat suhtautua kuvan sisällön esiin tuomiseen oikealla tavalla. Tällaisia henkilöitä tarvitaan teollisuudessa, tutkimuksessa varsinaisten fotoliikkeiden lisäksi jatkuvasti lisää.

Valokuvatuotannon ammattitaitovaatimuksissa sivulla 45 selviää, että esitetyllä tavalla keskitytään lähinnä valokuvan tuottamiseen ja kuvankäsittely ja tulostus jäävät apuvälineiksi, lähes sivuosaan. Ne kuitenkin ovat oleellinen ja suuri osa koko valokuvatuotannon prosessia eikä niitä pitäisi erottaa toisistaan. Nyt tarjottu opiskeluaika ei kuitenkaan anna tähän mahdollisuutta.

Unknown kirjoitti...

Tutkintotoimikunnan lausunto:
http://docs.google.com/View?id=ddv7rzgk_67hc5bkkgm

Anonyymi kirjoitti...

Kun katsoo av-viestinnän tutkintorakennetta ei voi muuta kuin ihmetellä, miksi koulutus halutaan poistaa av-alaa parhaiten työllistäviltä aloilta.

http://sites.google.com/site/valokuvakoulutus/av-tutkinto